Lämpimästi tervetuloa!
Menieren tauti
Sairastuin Menieren tautiin kesällä 2004. Kokemus oli pelottava. Diagnoosin saaminen vei aikaa kuukausia vaikka oireet olivat koko ajan rajuja. Sitten sain idean kirjoittaa hieman omia kokemuksia sairaudesta. Minulle saa lähettää sähköpostia, jos olet kokenut vastaavaa tämän mystisen sairauden kanssa.
Ménièren tauti on sisäkorvan sairaus, joka aiheuttaa tyypillisesti jaksoittaista huimausta, kuulon heikkenemistä ja korvien soimista (tinnitusta). Sairaus on saanut nimensä ranskalaiselta lääkäriltä Prosper Ménièreltä, joka kuvasi oireyhtymän ensimmäisen kerran vuonna 1861.
Alla on tiivis katsaus sairauden oireisiin, mahdollisiin syihin ja hoitomahdollisuuksiin.
Tyypilliset oireet (kohtaukset)
Ménièren tauti ilmenee yleensä kohtauksina, jotka voivat kestää puolesta tunnista useisiin tunteihin. Kohtauksen aikana esiintyy usein kolme pääoiretta:
Voimakas kiertohuimaus: Tuntuu siltä, että ympäristö pyörii hallitsemattomasti. Huimaukseen voi liittyä pahoinvointia ja oksentelua.
Kuulon heikkeneminen: Erityisesti matalat äänet saattavat kuulua huonommin. Kohtauksen jälkeen kuulo voi palautua lähemmäs normaalia, mutta vuosien mittaan se saattaa heikentyä pysyvämmin.
Tinnitus ja paineen tunne: Korvassa voi kuulua suhinaa, vinkunaa tai jyminää, ja korva voi tuntua "lukkoiselta" tai täyteen pakkautuneelta.
Oireet alkavat lähes aina vain toisesta korvasta, mutta pitkään sairastaneilla tauti voi joskus ilmetä myös toisessa korvassa.
Mistä se johtuu?
Sairauden tarkkaa syytä ei vielä tunneta varmasti. Tiedetään kuitenkin, että se liittyy nesteen kertymiseen sisäkorvassa (ilmiötä kutsutaan nimellä endolymfaattinen hydrops).
Kohtauksen taustalla on tilanne, jossa sisäkorvan nestetilan kalvot joutuvat liian suuren paineen alle ja voivat hieman revetä. Tällöin eri nesteet sekoittuvat ja häiritsevät tasapaino- ja kuulohermon normaalia toimintaa.
Miten sitä hoidetaan?
Ménièren tautiin ei ole parantavaa lääkettä, mutta sen oireita ja kohtausten tiheyttä voidaan monella tavalla lievittää ja hallita.
Elämäntapamuutokset: Vähäsuolainen ruokavalio on tärkeä, sillä suola sitoo nestettä elimistöön (ja siten myös sisäkorvaan). Myös kofeiinin, alkoholin ja voimakkaan stressin vähentäminen voi pienentää kohtausten riskiä.
Luottamuksellinen ja jatkuva hoitosuhde MT:n tuntevaan lääkäriin on olennainen osa onnistunutta hoitoa. Sairastuneen on tärkeää saada luotettavaa tietoa taudin kulusta ja omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa siihen. Koska MT:n puhkeamiseen johtavaa prosessia ei toistaiseksi ymmärretä, ei tautiin ole olemassa parantavaa hoitoa. Säännölliset elintavat, riittävä uni, stressin välttäminen ja vähäsuolainen ruokavalio ovat omahoidon kulmakivet.
Jos häiritseviä kohtauksia esiintyy vähintään kerran kuukaudessa, aloitetaan yleensä betahistiini-lääkitys. Lääkitystä on jatkettava vähintään kolme kuukautta, ennen kuin sen tehoa voidaan arvioida luotettavasti. Betahistiiniä käytetään yleisesti MT:n hoitoon, mutta sen tehoa ei ole pystytty osoittamaan tutkimuksissa. Koska lääke on turvallinen ja edullinen ja selvästi auttaa joitain potilaita, se on Suomessakin ensisijainen lääke silloin, kun elintapahoito ei auta riittävästi. Myös nesteenpoistolääkkeitä voidaan käyttää. Huimauksen ja pahoinvoinnin hoitoon käytetään pahoinvointilääkkeitä.
Hankaliin huimausoireisiin saadaan usein helpotusta välikorvaan tärykalvon läpi ruiskutetusta gentamysiini-antibiootista. Gentamysiinin vaikutus perustuu tasapainoelimen aistinsolujen tuhoutumiseen, jonka seurauksena huimaus helpottuu. Paikallispuudutuksessa tehtävä hoito voidaan toteuttaa korvalääkärin vastaanotolla ja se voidaan toistaa tarvittaessa.
Erittäin hankalissa tapauksissa voidaan katkaista tasapainohermo, jolloin kiertohuimauskohtaukset loppuvat noin 80–90 %:lla potilaista. Hoito auttaa hyvin myös Tumarkinin kohtauksiin, jotka rajoittavat pahimmillaan merkittävästi normaalia elämää. Toimenpiteen seurauksena voi kuitenkin olla jatkuva tasapainoepävarmuus. Kirurgista hoitoa tarvitaan hyvin harvoin.
Päivystysapu 116117 on Suomessa toimiva maksuton Päivystysapu 116117 -neuvontapalvelu. Numeroon voi soittaa koska tahansa 24 h vuorokaudessa. Siihen soitetaan äkillisissä, ei-kiireellisissä terveysongelmissa silloin, kun oma terveysasema on kiinni. Sairaanhoitaja arvioi hoidon tarpeen ja ohjaa oikeaan hoitopaikkaan tai antaa kotihoito-ohjeita. Hätätilanteessa pitää aina soittaa numeroon 112.
Huimauksen syyt ja apu
Huimaus voi tuntua pelottavalta, mutta useimmiten taustalla on hyvänlaatuisia ja hoidettavissa olevia syitä. Huimaus voi johtua esimerkiksi sisäkorvan häiriöistä, niska- ja hartiajännityksestä, matalasta verenpaineesta tai stressistä ja uupumuksesta. On tärkeää kuunnella omaa kehoa, seurata oireiden kestoa ja voimakkuutta sekä hakeutua ammattilaisen arvioon, jos huimaus toistuu, pahenee tai siihen liittyy muita oireita, kuten näköhäiriöitä, puutumista tai rintakipua. Oikean diagnoosin avulla voidaan löytää sopiva hoito, harjoitteet ja elämäntapamuutokset, jotka helpottavat oloa ja lisäävät turvallisuuden tunnetta arjessa.
